Yksityistien tieyksiköinti
Poimintoja Maanmittauslaitoksen julkaisusta nro 117
Tieyksiköinti tarkoittaa tienpitovelvollisuuden jakamista tieosakkaiden kesken. Yksityistien tieosakkaat vastaavat tienpidosta yhdessä tieyksikköjensä mukaisesti.
Tieyksikkömäärällä tarkoitetaan kiinteistökohtaista tai tieoikeuden haltijakohtaista perustetta, jolla tienpitovelvollisuus ja siitä aiheutuvat kustannukset jaetaan tieosakkaiden kesken euromääräisinä tiemaksuina.
Tieosakastyypit ja liikennelajit
1. Asuinkiinteistö (ULA)
2. Lomakiinteistö (ULL)
3. Maa- ja metsätilat, Talouskeskuksen ulkoinen liikenne
• asumisesta aiheutuva liikenne (ULM)
• maidonkuljetus (ULMa)
Viljelmä
• Ulkoinen liikenne (ULV)
• Sisäinen liikenne (SLV)
Metsäliikenne (MeL)
5. Elinkeinon harjoittajat ja muut erityiskäyttäjät: Erityisliikenne (EL)
Erityisliikenteeksi kutsutaan kaikkea normaalista asumisesta, lomailusta tai maa- ja metsätaloudesta poikkeavaa säännöllistä liikennettä sekä elinkeinon harjoittajan aiheuttamaa liikennettä.
Painoluku on tieosakkaan keskimääräisen vuotuisen liikenteen kokonaispainoa kuvaavaa luku.
Tonnikilometrillä tarkoitetaan tieosakkaan painoluvun ja käytetyn tieosan (matka kilometreinä) tuloa.
Tienpitovelvollisuuden ja siitä aiheutuvien kustannusten jakamiseksi tieosakkaiden kesken vahvistetaan heille tieyksiköt, joiden perusteella määrättäviä maksuja sanotaan tiemaksuiksi. Tiekunnan kokouksessa voidaan päättää, että tiemaksuun sisältyy tieyksiköiden perusteella määrätyn maksun lisäksi kaikille tieosakkaille määrättävä samansuuruinen perusmaksu, joka kattaa enintään tiekunnan hallinnon hoitamisesta aiheutuvat välittömät kulut. Esim. Kokous- ja laskutuskustannukset sekä tiekunnan kirjanpito.
PAINOLUVUT
3.1 ASUINKIINTEISTÖ (ULA)
Asuinkiinteistöllä tarkoitetaan yksityistien vaikutuspiiriin kuuluvaa, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kiinteistöä, jolla on pientalo, ei kuitenkaan maatilan päärakennus. Asuinkiinteistön liikenne on ulkoista liikennettä (ULA).
ASUINKIINTEISTÖ 1100 TONNIA/ASUNTO
Asunnolla tarkoitetaan ruokakuntaa. Painolukua laskettaessa on oletettu, että ruokakunnalla on enintään kaksi autoa. Painoluku sisältää jätekuljetukset sekä kaikille osakkaille yhteisten palvelujen kuljetukset (esim. posti, koululaiskuljetukset).
Ulkoisen liikenteen painoluvun korjaustekijät:
• Asuinkiinteistölle liikennöidään useammalla kuin kahdella henkilöautolla + 20 %
3.2 LOMAKIINTEISTÖ (ULL)
Normaalilla lomakiinteistöllä on lähinnä kesäasumiseen tarkoitettu loma-asunto ja siihen liittyvät talousrakennukset. Lomakiinteistön liikenne on ulkoista liikennettä (ULL). Matkat koostuvat mm. siirtymismatkoista, vierailumatkoista ja asiointimatkoista. Lomakiinteistön painoluku sisältää jätekuljetukset sekä muuta normaaliin kiinteistönhuoltoon liittyvää liikennettä.
3.3 MAA- JA METSÄTILAT
Maatilan liikenne erotellaan talouskeskuksen liikenteeksi sekä pelto- ja metsälohkoista johtuvaksi liikenteeksi.
Pellonvuokraaja ei ole tieoikeuden haltija. Tieyksiköt määrätään aina omistajalle. Pellon omistaja ja vuokraaja voivat keskenään sopia, että yksikkömaksut maksaa pellon vuokraaja.
3.3.1 TALOUSKESKUS (ULM)
Maatilan asumisesta johtuva liikenne on talouskeskukseen suuntautuvaa ulkoista liikennettä (ULM).
Asuminen maatilalla 1 100 tonnia/maatila
Painolukua laskettaessa on oletettu, että ruokakunnalla on enintään kaksi autoa. Painoluku sisältää jätekuljetukset sekä kaikille osakkaille yhteisten palvelujen kuljetukset (esim. posti, koululaiskuljetukset).
Ulkoisen liikenteen painoluvun korjaustekijät:
• Asunnolle liikennöidään useammalla kuin kahdella autolla + 20 %
3.3.2 VILJELMÄ
VILJELMÄN ULKOINEN LIIKENNE (ULV)
Maatalousammatin harjoittamisesta johtuvaan ja peltopinta-alasta riippuvaan ulkoiseen liikenteeseen (ULV) lasketaan talouskeskuksen ja ulkoisen kohteen väliset tarvikkeiden hankintamatkat, lannoitteiden ja siementen kuljetukset sekä sadonkuljetukset. Painoluvut on laskettu viljelykiertoja käyttäen.
VILJELMÄN SISÄINEN LIIKENNE (SLV)
Viljelmän sisäinen liikenne lasketaan peltolohkoittain. Peltolohkolla tarkoitetaan tässä aluetta, jolla kasvinviljelytyöt suoritetaan viljelytekniikan ja töiden ajoituksen suhteen yhtenäisesti.
Peltolohkon sisäiseen liikenteeseen lasketaan kaikki viljelmän normaalit viljelytyömatkat, jotka tapahtuvat tilan talouskeskuksesta pellolle. Matkoiksi on luettu myös lannoitteiden ja siementen kuljetusmatkat ja tuotteiden vienti pellolta tilakohtaiseen varastoon. Nautakarjatiloilla matkoiksi on laskettu myös oljen kuljetusmatkat, mutta lannankuljetus on otettava erikseen huomioon.
3.3.3 METSÄLIIKENNE (MEL)
Metsän liikenne lasketaan metsälohkoittain, joilla tarkoitetaan metsänhoidollisesti yhtenäistä metsäaluetta. Metsälohko voi koostua useammasta kiinteistöstä tai vain osasta kiinteistöä/kiinteistöjä. Metsän painoluku arvioidaan metsän keskikasvun ja siitä johdetun hakkuukertymän perusteella. Metsälohkon liikenne kattaa hakkuusta, puutavarankuljetuksesta, sekä metsänhoitotöistä aiheutuvan liikenteen. Myös kantojen ja hakkuutähteiden keruu ja kuljetus sisältyy metsäliikenteeseen. Metsäliikenteen kulkumatka lasketaan metsälohkon painopisteeseen. Mikäli metsälohko ei rajoitu yksityistiehen kulkumatka lasketaan kohtaan, mistä metsälohkolle kulku tapahtuu.
3.4 ELINKEINON HARJOITTAJAT JA MUUT ERITYISKÄYTTÄJÄT
Erityisliikenteeksi (EL) katsotaan kaikki tavanomaisesta asumisesta, maa- ja metsätaloudesta poikkeava liikenne sekä erilaisesta yritystoiminnasta johtuva liikenne.
Erityisliikenteen vuotuisen liikenteen paino lasketaan kertomalla keskenään
• vuotuinen matkojen lukumäärä (menomatka ja paluumatka lasketaan kumpikin erikseen) ja
• kyseisessä liikenteessä käytetyn ajoneuvon keskimääräinen kokonaispaino (ajoneuvo + kuorma).
Näin laskettu vuotuisen liikenteen paino on sellaisenaan vertailukelpoinen tässä käsikirjassa esitettyihin ohjeellisiin painolukuihin.
Taulukossa kuvassa alla, on kerätty joitakin esimerkkejä erityisliikenteen ajoneuvojen painoista.
YRITYSTOIMINNASTA JOHTUVAA LIIKENNETTÄ
• liikeyritys: pankki, posti, kauppa, parturi tms.
• kauppapuutarha
• uimaranta
• golfkenttä
• venesatama
• teollisuuslaitos
• soran- tai muiden maa-ainesten ottopaikka
• turvetuotantoalue
• matkailunähtävyys
• ampumarata
• metsästysmaja
• yritysten lomanviettopaikat
• laskettelurinne
jne.
5.2 MATKAN KORJAUSKERROIN
Matkan korjauskerroin jätetään pois, jos ositeltava tie on ns. läpikulkutie, jossa pääsyliikenne on mahdollista kahteen suuntaan.
***
Esimerkkejä erityisliikenteen ajoneuvojen painoista:
Uusimmat uutiset
Itäradan infotilaisuus Porvoossa 4.6.2025
Itärata järjestää Porvoon Taidetehtaalla 4.6.2025 klo 17.30-19.30, Läntinen Aleksanterinkatu 1, Lue lisää...
- - - - -
Laita palautetta Itärata hankkeesta 15.4.2025 mennessä
Itärata kerää asukkaiden ja sidosryhmien näkemyksiä ja kommentteja
Kysely on auki Lue lisää...
- - - - -
Tienvarsien raivaus
Naapuri Hambontien hoitokunta, on alustavasti sopinut koneellisesta puuston poistamisesta umpeenkasvaneilta Lue lisää...
- - - - -
Lisää uutisia
Uusimmat dokumentit
Dokumentit ovat vain osakkaiden katsottavissa
- - - - -
Tiedote lokakuu 2024
- - - - -
Työseloste kesällä 2024 tehdyistä perusparannuksista
- - - - -
Vuosikokous 2.6.2024 pöytäkirja
- - - - -
Lisää dokumentteja